lauantai 30. marraskuuta 2013

Pikkujoulu


Pikkujoulutonttu hiippailee ensi yönä Rauhalan makuuhuoneissa. Jokaista odottaa oma paketti. Isommat osaavat jo odottaa jotakin. Perinteet ovat tuttuja. Pienempien reaktiot hymyiliyttävät etukäteen. Se ihmetys. Joulun taika. Joulukalenteri on täytetty, ulkovalot asennettu. Tervetuloa ensimmäinen adventti.



torstai 28. marraskuuta 2013

Rakas vauva


Te, jotka olette olleet blogimatkassani jo pidempään saatatte muistaa, että minulla on kolme muistikirjaa, joihin kirjoitan lapsilleni kirjeitä, vähän kuin päiväkirjamerkintöjä. Tänään kirjoitin Purrelle:

Rakas Vauva!

Olet jo neljättä päivää kuumeessa ja nuhassa. Olet reipas potilas. Naureskelet, mutta yhtäkkiä nukahdat sohvalle tai syliin. Olet selvästi siirtynyt pipojesi kanssa talviaikaan myös sisällä, sillä valitset nykyään villaisia päähineitä puuvillapipojen sijaan. Tänään asukokonaisuutesi koostui mikkisukkahousuista, muumipaidasta ja villamyssystä. Sinulla on aika vahva maku, valitset pääosin vaatteesi itse, vaikka olet yksi. Tai oikeastaan havahduin tässä siihen, että olet jo puolitoista, mutta joka tapauksessa tosi pieni ihminen. Olet mankunut nyt tuttia enemmän, kun olet sairas. Keräät selvästi säälipisteitä, oikein vaikeroit sanan tutti.

Odotat innolla joulupukkia, viime vuonna et tajunnut siitä mitään. Nyt kun Himppu huutaa: Joulupukki tulee tänään meille! Sinä vastaat: JES JES JESSSSSSS! Innostustanne ei näköjään himmennä se, että joulupukki ei ole vieläkään tullut, vaikka olette hokeneet tätä samaa jo noin kolmen viikon ajan.

Syksy on laskenut Rauhalan sisälämpötilan 21 asteeseen. Pattereita ei ole laitettu vielä edes päälle. Hiippailet villasukissa ja nukut kuin tukki. Tänään söit lounaaksi sushia ja nakkia. Samaan aikaan. Makumieltymyksesi ovat erikoiset.

Olet jo viikon ajan nukkumaan mennessäsi käyttäytynyt hieman erikoisesti. Kun kirja on luettu ja hyvät yöt toivotettu katsot ylös kattoon ja huudahdat iloisesti TERVE!! Sitten käännät kylkeä ja alat nukkumaan. Teet tämän joka ilta täsmälleen samalla tavalla. Kukahan siellä on? Olen yrittänyt kysellä, mutta sinua vaan naurattaa. Sinulla on ehkä mielikuvitusystävä. Tosin isoveljesi Pötti epäilee, että tervehdit Jeesusta.

Terveisin Äiti





keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Pikakakku


Mies halusi tänään jotain makeaa, eikä meillä ollut mitään. Siis ei yhtään mitään. Raaka-aineiden puutteessa syntyi tämä pikakakku, joka yllätti ainakin minut positiivisesti. Aikaa valmistamiseen menee 15 minuuttia. Vaikka aion itse edelleenkin tehdä mutakakkuni oikeasta suklaasta, on tämä kaakaoversio superhelppo hätävara ja ainakin testimaistajille maistui.

Tee näin:

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.

Sulata 150 grammaa voita mikrossa ja sekoita rasvaan 2 desiä sokeria.

Lisää 2 kananmunaa.

Sekoita erillisessä astiassa 1,5 desiä vehnäjauhoja, 1 desi tummaa kaakaojauhetta, 2,5 tl vaniljasokeria ja 1tl leivinjauhetta.

Sekoita kaikki aineet keskenään ja kaada taikina irtopohjavuokaan (vuoraa pohja leivinpaperilla).

Paista 10-12 minuuttia, jätä kakku keskeltä veteläksi.

Enjoy!


Hvitträsk-kilpailu



Koulussa on Hvitträsk-aiheinen kuvataide- ja valokuvauskilpailu. Meiltä löytyi kaksi innokasta osallistujaa. Kuvauksesta innostunut Pötti fotasi tänään toista tuntia museon pihassa ja Juho on rustannut piirrustustaan jo neljä päivää. Sitten jännitetään miten käy. Ihanaa, että tällaista järjestetään ja että pojat halusivat mukaan. Jännittää myös se, kun Pötti totesi, ettei halua ottaa kuvaa Hvitträskin museorakennuksesta, vaan vetää omalla tyylillä. Mitähän se mahtaa tarkoittaa? Yhdessä kuvassa näin ainakin jotain juuria vaan. Hah.


tiistai 26. marraskuuta 2013

Sairastupa


Flunssa on muuttanut meille. Koko syksyn ensimmäinen, ihme kyllä. Vauva on tosi kipeä. Kuumeessa ja kröhässä. Nukkuu mieluiten sylissä. Himpullakin on tautia, mutta ei ainakaan toistaiseksi kuumetta. Hyvä syy lököillä sohvalla Puuha Peteä katsellen ja puhua joulupukista. Sitä täällä odotetaan. Joka aamu Himppu sanoo, että tänään joulupukki tulee meille. Aika kauan on vielä odotettavaa, mutta ensi sunnuntaina 1. joulukuuta käy pikkujoulupukki jättämässä pienen paketin jokaiselle pojalle. 

Paketointi onnistuu muuten vain keskellä yötä. Tyyliin yhdeltä yöllä ja silloinkin teen sitä saunassa, koska jos olen olohuoneessa, koko ajan joku isommista pojista käy joko vessassa tai juomassa. Mahdotonta. 


maanantai 25. marraskuuta 2013

Tönttöjen joululahjat TOP 5

Olen tehnyt mielestäni superlöytöjä pukinkonttiin. Alla viisi (äidin mielestä) ihaninta juttua, jotka olen ostanut pikku-ukoille. 

1. Hamin julisteet uusiutuneen lastenhuoneen seinälle. Nämä on niin ihanat!


kuva Ham

2. Langaton mikrofoni Himpulle, oman elämänsä Bobinille (Robin Packalen).

Kuva BR-lelut

3. Twig creativen puinen kamera on myös Himpulle. 

Kuva Twig creative

3. Jouluiset pyjamat molemmille ukkeleille.

Kuva Etsy

4. Näpertelytaivaan kirkkaapunainen pupu on Purrelle.

Kuva Näpertelytaivas

5. Nimikoidut palikkalootat I do industriesiltä on kova juttu. Mahdollisimman vähän käsitelty materiaali ja väritys miellyttää myös äitiä. 

Kuva I do industries


lauantai 23. marraskuuta 2013

Vaatehuoneen uudistus pikkurahalla


Pienten poikien makkarissa on vaatehuone, joka uudistettiin lattiaremontin yhteydessä. Remppabudjetissa ei ollut kovin paljon ylimääräistä, joten pyrimme toteuttamaan muutoksen mahdollisimman pitkälti jo olemassa olleilla materiaaleilla. Maksimaalisesti säilytystilaa ja silti hyvä käytettävyys olivat suunnitelmamme lähtökohdat ja minusta niissä onnistuttiin hyvin. Piirisin Sweet home 3D-ohjelmalla vaatehuoneesta 3D-mallin ennen kuin olimme tehneet mitään. Ohjelma on ilmainen ja ladattavissa netistä. Ainakin itse koin sen tosi hyväksi. Vaatehuone on vain vähän reilut kaksi neliötä. Hain myös ideoita Pinterestistä. 

Uutena hankittiin ainoastaan Clas Ohlsonin valaisin ja mustat henkarit sekä valkoinen Ikean hyllystö. Muutoin käytettiin valkoisia hyllylevyjä, joita varastossa oli jo valmiiksi. Vaatetangot ovat itseasiassa Kircshin vanhat verhotangot meidän makkarista. Vaatehuoneen katonrajassa kulkee avohyllyt koko tilan ympäri, sinne mahtui 12 Ikean Pingla-raitalaatikkoa. Mustissa muovisissa laatikoissa on pyjamia, sukkia, ja alusvaatteita, ylimmissä vaippoja ja peittoja jne. Vasemman puoleiselle seinälle asennettiin kaksi avonaulakkoa ja yksi tanko, johon voi ripustella esimerkiksi vaunupeittoja. Porontalja meillä oli ennestään. Laskin, että koko hommaan meni rahaa vähän alle 200 euroa. Vielä vähemmän olisi mennyt, jos olisin säilyttänyt oikealla seinällä olleet elfat, emmekä olisi ostaneet uutta hyllystöä, mutta on se nyt kyllä tosi paljon nätimpi. Yksi asia vaatehuoneesta vielä puuttuu. Aion asentaa oven sisäpuolelle peilin! Takaseinän hyllyn päällä on muuten Uudemaan marttojen Purrelle kutoma vauvamyssy. Hän sai sen päähänsä Jorvissa heti kun oli syntynyt. 







Ei huolen häivää


Pötti on suuri reggaen ystävä. Hänen idolinsa on yli 30 vuotta sitten kuollut Bob Marley. Tilasin seinätarran Marleyn biisin lyriikoin Amazonista hintaan kuusi dollaria. Naulakossa roikkuva huppari on unelmien syntymäpäivälahja, jonka mummo antoi viime kesänä. Pyörähdin eilen Messukeskuksessa käsityömessuilla ja sieltä toin Pötille nuo tumput. Niissä on fleecevuori, mikä on tosi iso plussa. Voiko olla, että esiteini on tänään tyytyväinen kaikkeen tekemääni. Ihanaa.



torstai 21. marraskuuta 2013

Kumpparit




Tänä vuonna olen yrittänyt erityisellä huolellisuudella miettiä mitä pukin konttiin olisi hyvä hankkia. Se on johtanut vähintäänkin suurempaan harkintaan ja vertailuun eri tuotteiden välillä. Hankin Himpulle ja yhdelle vähän isommalle saapasjalalle Hunter-kumisaappaat. Tilasin ne netistä, erilaisia tarjouskamppanjoita ja sivustoja kannattaa kyttäillä. Normihintaisina lasten Hunterit huitelevat huikeissa melkein 60 euron hinnoissa, mutta etsivä löytää. Himpun kumpparit maksoivat lopulta posteineen vähän alle 40 euroa. Vaikka onhan sekin paljon. Lohduttaudun sillä, että seuraava käyttäjä on jonossa valmiina. 

Hunterin kumisaappaiden hyvän maineen lisäksi minua viehätti se, että kumppareihin myydään erityisiä sukkia, jotka tekevät ikäänkuin vuoren saappaaseen. Jalkaosa on fleece-kangasta (ei siis kutita, hyvä!) ja kumpparin päälle käännettävä "koristeosa" neulosta. Kuoseja on tosi paljon. Suosittelen tutustumaan. Hinnat ovat tilauspaikasta riippuen noin 20 euroa. Klassisen mallin lisäksi yksi superbonus on vielä säädettävä varren leveys. Kumpparin saa siis sopivan levyiseksi oli jalassa pillifarkut tai toppahousut. Jipii! Minusta saapasostokseni ovat ainakin tähän mennessä tämän vuoden lahjakasan parasta antia.  





tiistai 19. marraskuuta 2013

Arkiruokavinkki: Rauhalan kanapasta

Arki on ainakin meidän perheessä loputtomilta tuntuvien aikataulujen sovittamista yhteen. Ruoanlaittoon jää vaihtelevasti aikaa muutamasta tunnista kymmeneen minuuttiin. Tämä kanapasta on nopea lasten suosikki. Kokeilkaa, jos se maistuisi teilläkin! Huomioithan, että resepti on mitoitettu noin kahdeksalle, eli määrät puolittamalla tulee varmaankin aikalailla perusmäärä noin neljälle.



Rauhalan kanapasta

900g Kariniemen maustamattomia kanasuikaleita
Tölkki ananaspaloja
1 iso punainen paprika
2 isoa sipulia
4dl ruokakermaa tai halutessasi kuohukermaa tai molempia :-)
500g Barillan Tagliatelle con spinachi -pastaa
3kpl kanaliemikuutioita tai kanafondia
Santa-Marian Mango-curry mausteseosta
Mustapippuria

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan.

Paista kanat, sipulit ja paprikat pannulla. Kun kanat ovat kypsiä lisää ananakset ja kerma. Mausta kanaliemikuutioilla tai kanafondilla ja mustapippurilla ja mango-currylla maun mukaan. Kun kastike on vähän liian suolaista se on juuri sopivaa, sillä pastaan imeytyessään maut tasoittuvat. Sekoita kypsä pasta kastikkeen joukkoon ja anna muhia hetki. Raasta päälle juustoa tai parmesania. Leikkaa paljon tuoretta basilikaa päälle.

Enjoy!


Testikeittiömme vauva-asiakas oli annokseen tyytyväinen ja otti kaksi kertaa lisää!

Henkarit ja valaisin


Nyt on sellaista superinnostusta ilmassa. Ihanista bloginlukijoista on paitsi iloa, myös hyötyä. Tämän olen todennut jo moneen kertaan. Milla kertoi Clas Ohlssonin myyvän mustia ja valkoisia lastenhenkareita ja vielä puisia! JIPIIIII! Kävin lähimmässä Clasussa heti tänään ja ostin kaikki mustat mitkä löysin. Hintakin siedettävä 3,29€ kolme kappaletta. Lisäksi ostin vaatehuoneeseen valaisimen. Siihenkin olen supertyytyväinen. Olin haaveillut Design house Stockholmin Work-valaisimesta jo hyvän aikaa, kunnes luin tämän Valkoinen harmaja -blogin jutun. Valaisin sopii vaatehuoneeseen tosi hyvin. Sama staili, kymmenen kertaa halvempi hinta. En usko, että olisin koskaan tullut ostaneeksi sitä alkuperäistä versiota, en ainakaan vaatehuoneeseen. Jos valaisin on kallis, se pitäisi varmaankin olla priimapaikalla. Voi, kuinka onnelliseksi voikaan ihminen tulla. Kohta on valmista, kuvia tulossa!



maanantai 18. marraskuuta 2013

Vaatehuone


Olen koko päivän puuhastellut poikien vaatehuoneen kimpussa. Pikkuhiljaa on edennyt. Luulisin olevani kokonaisuuteen tyytyväinen, kun saan kaiken valmiiksi. Ainoa asia, jota todella inhoan on nuo Ikean muoviset henkarit. Siis yök. Olisivat edes yksivärisiä. Hinnoiltaanhan ne on aika kohtuullisia kahdeksan saa hintaan 2,50€, mutta on ne jotenkin mauttomat. Mustat säilytyslaatikot on kyllä superkivat ja ne on Ikeasta myös, kuten hyllykin. Haluaisin puiset yksiväriset henkarit. Voi kun sopivat kävelisivät vastaan. Hätätilassa tyydyn muovisiin, jos ne on mustat. Onko jollain vinkkejä, mistä saisin kivoja?

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Ihana Lilli on kolme

Tänään juhlimme kolmevuotiasta Lilliä, joka on Himpun ihana ystävä. Juhlat olivat tyttöenergiaa täynnä. Himppu oli elementissään. Esitti Lillin huoneessa mimmeille Bobinin (siis Robinin) kappaleita mikrofoniin. Itku tuli, kun piti lähteä kotiin. Itku tuli tänään äidilläkin, kun jalkani tikattiin ensiavussa. Muistoksi roskapussin viemisestä jää todennäköisesti kahdeksan sentin arpi sääreen. Jipii.

Hyviäkin asioita mahtui tähän hieman työlääseen viikonloppuun. Kaikki tämän postauksen kuvat on Pötin ottamia. Hän on innostunut valokuvaamisesta ja se tuntuu kyllä mukavalta. Oman kuvausintoni sytytti aikanaan perheeni ulkomaanmatkat. Sain ensimmäisen filmikamerani joululahjaksi 12-vuotiaana. Hienointa tässä on se, että yleensä kärsimätön esikoiseni on oikein pyytänyt ohjeita ja opastusta. Mukavaa, jos kuvaamisesta tulee meille yhteinen harrastus.